Aihearkisto: remontti

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu – opiskelija, mistä maksat?

Julkaistu kategoriassa Jylkkäri, JYY, remontti, SYL, yleinen, ylioppilaskunta, kirjoittanut .

Syksyisin jokaiselle Jyväskylän yliopiston opiskelijalle tulee maksettavaksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan – JYYn jäsenmaksu. Tämän jäsenmaksun maksaminen on ehtona yliopisto-opiskelijaksi ilmoittautumiseen. Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys perustuu pohjimmiltaan yliopistolakiin, jossa mainitaan jokaisen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelevat kuulumaan ylioppilaskuntaan. Jyväskylän yliopistossa opiskellessasi tulet siis kuulumaan automaattisesti Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan, eli JYYn jäseneksi, ja siten maksamaan vuosittaisen jäsenmaksun.

Yliopistolaissa on myös määritelty ylioppilaskunnalle kuuluvia tehtäviä, joita toteuttaakseen ylioppilaskunnat ovat valtuutettuja keräämään jäsenmaksua. Lukuvuodelle 2016–2017 JYYn jäsenmaksun suuruus on 130,50€. Samaan aikaan jäseniä JYYllä on n. 12 500. Mihin nämä opiskelijoiden kerätyt jäsenmaksuvarat käytetään, ja mitä sillä saa?

jyy_syl_yths

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan kokonaisuudessaan JYYlle, mutta koko summa ei kuitenkaan jää oman ylioppilaskunnan käytettäväksi. Ylioppilaskuntien tehtävänä on järjestää opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Tänä vuonna YTHS:n osuus jäsenmaksusta on 54€.

YTHS pitää valtakunnallisesti huolen kaikkien yliopisto-opiskelijoiden terveydestä. Ylioppilaskunnan jäsenenä olet siten oikeutettu käyttämään kaikkia YTHS:n palveluja, joista suurin osa on käytössäsi ilman lisämaksuja. Näin ollen vuosittaisella jäsenmaksulla opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään YTHS:n palveluita niin paljon kuin tarvitsevat.

Ylioppilaskunnilla on myös merkittävä yhteiskunnallinen opiskelijoiden edunvalvontarooli. Valtakunnallisesti korkeakouluopiskelijoiden etua valvoo ensisijaisesti Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, johon kuuluu Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. Lisäksi JYY on vapaaehtoisena jäsenenä Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL:ssa. SYL:lle ja OLL:lle kohdistettavien maksujen suuruus on n. 6€.

Loppuosa jäsenmaksusta jää JYYn käyttöön, ja näillä varoilla toteutetaan paikallisesti yliopistolaissa määriteltyjä tehtäviä:

Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

jyy_jasenmaksu

Ylioppilaskunnan ydintehtävänä on toimia opiskelijan edunvalvojana yliopistoyhteisössä. Ylioppilaskunnat valvovat korkeakouluopiskelijoiden etua niin valtakunnallisesti, ennen kaikkea SYL:n kautta vaikuttamalla, kuin paikallisesti, yhteistyössä oman yliopiston kanssa. JYYllä on palkattuna henkilöstönä niin jäsen- ja järjestöasioiden, korkeakoulupolitiikan, sosiaalipolitiikan kuin kansainvälisten asioidenkin asiantuntijat, jotka pitävät huolen ylioppilaskunnan jäsenten edunvalvonnasta. Jäsen- ja järjestöpalveluiden, sekä edunvalvontatehtäviin kuuluvien sektoreiden osuus kattaa reilun 20€ osan jäsenmaksusta.

JYY järjestää myös erilaisia kulttuuritapahtumia. Mm. vuosittainen JYYrock ja viikoittainen Kampus Kinon elokuvaillat ovat merkittävä osa JYY kulttuuritapahtumista. Näiden lisäksi monet perinteiset tapahtumat, kuten JYYn vappu sekä erilaiset bileet kuuluvat JYYn kultturisektorin piiriin. Kulttuuritoiminnan kokonaisosuus jäsenmaksusta on 12€ luokkaa.

JYYn tiedotustoiminta perustuu niin henkilökuntaan kuuluvaan tiedottajaan, kuin ylioppilaslehti Jylkkäriin. JYYn sääntöjen mukaan ylioppilaslehti keskittyy käsittelemään Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön näkökulmasta keskeisiä asioita, ja toimii monipuolisena keskustelualustana opiskelijoille ajankohtaisista kysymyksistä. Ylioppilaslehti Jylkkärin osuus jäsenmaksusta on n. 8,5€, ja muun tiedotustoiminnan n, 4,5€.

Edelliseltä vuodelta merkittävänä yksittäisenä syynä jäsenmaksukorotukselle oli ennen kaikkea ylioppilastalo Ilokiven remontti, joka toi jäsenmaksuun n. 15€ korotuksen. Lisäksi vuosittaisiin ylläpitokustannuksiin on varauduttu jäsenmaksuvaroin.

Näiden suurimpien JYYn varsinaisen toiminnan kuluerien lisäksi ylioppilaskunta järjestää erilaisia liikuntatapahtumia, toteuttaa omaa kehitysyhteistyötä erilaisin projektein, ja huolehtii ympäristövastuun toteutumisesta.

Marraskuun edustajiston kokouksessa päätetään ylioppilaskunnan budjetti seuraavalle vuodelle. Miltä ylioppilaskuntien taloudellinen tulevaisuus näyttää, ja onko jäsenmaksukorotuksille jatkossakin painetta selviää myöhemmässä blogitekstissä.

Vaaliteemat JYYn edustajistovaalissa 2013

Julkaistu kategoriassa JYY, järjen ääni, järjestöt, kompetenssi, remontti, talous, vaalit, vaaliteemat, kirjoittanut .

Pörssi&Dumpin ehdokkaat kokoontuivat tällä viikolla hyväksymään ryhmän vaaliteemat JYYn edustajistovaaleihin.

P&D haluaa kehittää yliopistoa opiskelijoiden toiveiden mukaisesti, ja teemamme kuuluvat ”Opiskelijan arki”, ”Kampukset kuntoon”, ”Koulutuksessa on parannettavaa” sekä ”JYYn talouteen ja toimintaan uutta puhtia”.

Lue tästä mitä järjen ääni tarkoittaa meille tämän syksyn vaaleissa.

Opiskelijan parempi arki

  • Opiskelijaruokailun laatuun on panostettava! Edullinen opiskelijalounas on yksi merkittävimpiä opiskelijoiden tukemisen muotoja. Edullisuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa huonoa laatua, vaan ruoan tulee aina olla maukasta ja ravitsevaa.
  • Opiskelijaravintoloissa tulee vähentää einesten käyttöä ja lisätä ravintoloiden omaa ruoanvalmistusta. Myös lähiruokaa on suosittava aina, vaikka se pienentäisikin myytävän ruuan katetta.
  • JYYn tulee jatkossakin vaikuttaa siihen, että Jyväskylässä on tarjolla riittävästi edullista opiskelija-asumista. KOAS:in ja JYYn tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä.
  • Opintotukea ja maksutonta koulutusta kaikille tulee puolustaa myös jatkossa.
  • Opintopsykologi on saatava vihdoin! Jyväskylän yliopisto on viimeinen yliopisto Suomessa, jolla ei ole omaa opintopsykologia. Hyvis-toiminta on hyvä alku, mutta työn tueksi tarvitaan myös koulutettuja psykologeja.

Kampukset kuntoon

  • Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus työskennellä terveissä tiloissa. Sisäilmaongelmista tulee tiedottaa avoimesti ja ketään ei voida pakottaa sisäilmaongelmaisiin tiloihin.
  • Opiskelijat ja ainejärjestöt tulee ottaa alusta asti mukaan yliopiston uudisrakennusten sekä peruskorjausten suunnitteluun. JYYn tulee toimia tila-asioissa ainejärjestöjen ja yliopiston välisenä linkkinä sekä aktiivisesti tukea ainejärjestöjä tila-asioista keskusteltaessa.
  • Yliopiston tulee tarjota tilat kaikille ainejärjestöille!
  • Yliopisto ympärivuorokautiseen käyttöön! Varsinkin opiskelutilojen ja tietokoneluokkien käyttö on oltava mahdollista milloin vain. Myös tulostuspalvelut on oltava joustavammin saatavilla. Kulkulupana voisi toimia esimerkiksi opiskelijakortti.
  • Lisää tiloja ryhmätöihin ja itsenäiseen opiskeluun! Yliopistolla on aivan liian vähän vapaasti käytettävissä olevia tiloja opiskelijoille. Esimerkiksi Agoran toisen kerroksen työtila on lähes aina täynnä ja sen aukioloajat ovat liian rajalliset. Lisää samantyyppisiä tiloja kaikille kampuksille.

Koulutuksessa on parannettavaa

  • Opinto-ohjaus suurennuslasin alle! Tiedekuntien ja laitosten opinto-ohjauksen taso ja määrä vaihtelevat rajusti. Kuitenkin toimiva opinto-ohjaus on varmasti yksi tehokkaimmista ja edullisimmista tavoista tukea ihmisen opintoja.
  • Vaikka paineet opiskelijoiden nopeampaan valmiiksi saamiseen ovatkin kovat, tämä ei saa johtaa koulutuksen laadun heikentymiseen. JYYn tulee osaltaan aktiivisesti seurata tilannetta ja puuttua epäkohtiin.
  • Yliopistolle on saatava yhtenäinen kurssipalautejärjestelmä. Palaute on kerättävä jokaiselta kurssilta ja on huolehdittava siitä, että sillä voidaan vaikuttaa.
  • Hallinnon opiskelijaedustajien (eli hallopedien) toiminnan tukemista ja kehittämistä on jatkettava.
  • Joustavuutta opintojen suorittamiseen. Kurssit on mahdollisimman laajasti voitava suorittaa myös muuten kuin luennoille osallistumalla; luentojen videointia ja e-tenttien määrää tulee lisätä ja kirjaston aukioloaikoja jatkaa.
  • Valmistumisen esteet on purettava. Esimerkiksi osassa tiedekunnista tutkintoon pakollisena kuuluvia kursseja ei järjestetä vuosittain. Tämä voi johtaa valmistumisen lykkääntymiseen jopa yli vuodella.
  • Jyväskylän yliopiston suurimpia vahvuuksia on monitieteellisyys. Tätä on hyödynnettävä muuallakin kuin uusien opiskelijoiden mainoksissa. Vapaiden sivuaineiden määrää tulee lisätä ja pidemmällä aikavälillä tulisi pyrkiä avoimempiin sivuaineoikeuksiin.
  • Koulutuksen tulee olla työelämään valmistavaa ja sopivan konkreettista – tutkimuksen ja tieteen laatua unohtamatta ja niistä tinkimättä.
  • Työharjoitteluun liittyvät normit pitää yhtenäistää koko yliopistossa. Harjoittelusta tulee kaikissa tiedekunnissa saada jatkossa 5 op/suoritettu kuukausi.
  • Opiskelu on työtä. Työn tekemiseen tarvitaan työkykyä, mutta myös innostuneeseen opiskeluun ja valmistumiseen tarvitaan opiskelukykyä. SYL:n 2011-2013 Kyky-projektissa kartoitettiin opiskelukykyä ja korkeakoulujen yhteisöllisyyttä sekä niiden kehittämistapoja. Projektin tuloksia tulee hyödyntää myös Jyväskylän yliopistossa, jotta yliopistostamme saadaan entistä motivoituneempi, innostuneempi ja yhteisöllisempi.

JYYn talouteen ja toimintaan uutta puhtia

  • JYYn tulee laatia pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jonka tavoitteena on varsinaisen toiminnan rahoituksen lisääminen niin, että kulujen noustessa jäsenmaksua ei tarvitse korottaa.
  • Ylioppilaskylään on tulossa useita rakennus- ja peruskorjausprojekteja. Näiden suunnittelussa lähtökohtina tulee olla käytettävyys, asuinmukavuus ja energiatehokkuus.
  • JYY lähemmäs ainejärjestöjä – ainejärjestöt lähemmäs JYYtä! JYYn ei tarvitse tehdä kaikkea yksin. Ainejärjestöillä on paljon osaamista, jota voitaisiin hyödyntää myös JYYn toiminnassa nykyistä paremmin.
  • JYYn yritysyhteistyön on edettävä konkreettiselle tasolle. Edustajisto on hyväksynyt jo vuosi sitten yritysyhteistyön suuntaviivat. Nyt kun säännöt on sovittu on aika ryhtyä hankkimaan yhteistyökumppaneita.
  • Osaamisperusteiset henkilövalinnat ovat ainoa oikeudenmukainen ja ylioppilaskuntaa oikeasti hyödyttävä valintatapa. Pätevimmät valittava kaikkiin tehtäviin.