Aihearkisto: kompetenssi

Vaaliteemat JYYn edustajistovaalissa 2013

Pörssi&Dumpin ehdokkaat kokoontuivat tällä viikolla hyväksymään ryhmän vaaliteemat JYYn edustajistovaaleihin.

P&D haluaa kehittää yliopistoa opiskelijoiden toiveiden mukaisesti, ja teemamme kuuluvat ”Opiskelijan arki”, ”Kampukset kuntoon”, ”Koulutuksessa on parannettavaa” sekä ”JYYn talouteen ja toimintaan uutta puhtia”.

Lue tästä mitä järjen ääni tarkoittaa meille tämän syksyn vaaleissa.

Opiskelijan parempi arki

  • Opiskelijaruokailun laatuun on panostettava! Edullinen opiskelijalounas on yksi merkittävimpiä opiskelijoiden tukemisen muotoja. Edullisuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa huonoa laatua, vaan ruoan tulee aina olla maukasta ja ravitsevaa.
  • Opiskelijaravintoloissa tulee vähentää einesten käyttöä ja lisätä ravintoloiden omaa ruoanvalmistusta. Myös lähiruokaa on suosittava aina, vaikka se pienentäisikin myytävän ruuan katetta.
  • JYYn tulee jatkossakin vaikuttaa siihen, että Jyväskylässä on tarjolla riittävästi edullista opiskelija-asumista. KOAS:in ja JYYn tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä.
  • Opintotukea ja maksutonta koulutusta kaikille tulee puolustaa myös jatkossa.
  • Opintopsykologi on saatava vihdoin! Jyväskylän yliopisto on viimeinen yliopisto Suomessa, jolla ei ole omaa opintopsykologia. Hyvis-toiminta on hyvä alku, mutta työn tueksi tarvitaan myös koulutettuja psykologeja.

Kampukset kuntoon

  • Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus työskennellä terveissä tiloissa. Sisäilmaongelmista tulee tiedottaa avoimesti ja ketään ei voida pakottaa sisäilmaongelmaisiin tiloihin.
  • Opiskelijat ja ainejärjestöt tulee ottaa alusta asti mukaan yliopiston uudisrakennusten sekä peruskorjausten suunnitteluun. JYYn tulee toimia tila-asioissa ainejärjestöjen ja yliopiston välisenä linkkinä sekä aktiivisesti tukea ainejärjestöjä tila-asioista keskusteltaessa.
  • Yliopiston tulee tarjota tilat kaikille ainejärjestöille!
  • Yliopisto ympärivuorokautiseen käyttöön! Varsinkin opiskelutilojen ja tietokoneluokkien käyttö on oltava mahdollista milloin vain. Myös tulostuspalvelut on oltava joustavammin saatavilla. Kulkulupana voisi toimia esimerkiksi opiskelijakortti.
  • Lisää tiloja ryhmätöihin ja itsenäiseen opiskeluun! Yliopistolla on aivan liian vähän vapaasti käytettävissä olevia tiloja opiskelijoille. Esimerkiksi Agoran toisen kerroksen työtila on lähes aina täynnä ja sen aukioloajat ovat liian rajalliset. Lisää samantyyppisiä tiloja kaikille kampuksille.

Koulutuksessa on parannettavaa

  • Opinto-ohjaus suurennuslasin alle! Tiedekuntien ja laitosten opinto-ohjauksen taso ja määrä vaihtelevat rajusti. Kuitenkin toimiva opinto-ohjaus on varmasti yksi tehokkaimmista ja edullisimmista tavoista tukea ihmisen opintoja.
  • Vaikka paineet opiskelijoiden nopeampaan valmiiksi saamiseen ovatkin kovat, tämä ei saa johtaa koulutuksen laadun heikentymiseen. JYYn tulee osaltaan aktiivisesti seurata tilannetta ja puuttua epäkohtiin.
  • Yliopistolle on saatava yhtenäinen kurssipalautejärjestelmä. Palaute on kerättävä jokaiselta kurssilta ja on huolehdittava siitä, että sillä voidaan vaikuttaa.
  • Hallinnon opiskelijaedustajien (eli hallopedien) toiminnan tukemista ja kehittämistä on jatkettava.
  • Joustavuutta opintojen suorittamiseen. Kurssit on mahdollisimman laajasti voitava suorittaa myös muuten kuin luennoille osallistumalla; luentojen videointia ja e-tenttien määrää tulee lisätä ja kirjaston aukioloaikoja jatkaa.
  • Valmistumisen esteet on purettava. Esimerkiksi osassa tiedekunnista tutkintoon pakollisena kuuluvia kursseja ei järjestetä vuosittain. Tämä voi johtaa valmistumisen lykkääntymiseen jopa yli vuodella.
  • Jyväskylän yliopiston suurimpia vahvuuksia on monitieteellisyys. Tätä on hyödynnettävä muuallakin kuin uusien opiskelijoiden mainoksissa. Vapaiden sivuaineiden määrää tulee lisätä ja pidemmällä aikavälillä tulisi pyrkiä avoimempiin sivuaineoikeuksiin.
  • Koulutuksen tulee olla työelämään valmistavaa ja sopivan konkreettista – tutkimuksen ja tieteen laatua unohtamatta ja niistä tinkimättä.
  • Työharjoitteluun liittyvät normit pitää yhtenäistää koko yliopistossa. Harjoittelusta tulee kaikissa tiedekunnissa saada jatkossa 5 op/suoritettu kuukausi.
  • Opiskelu on työtä. Työn tekemiseen tarvitaan työkykyä, mutta myös innostuneeseen opiskeluun ja valmistumiseen tarvitaan opiskelukykyä. SYL:n 2011-2013 Kyky-projektissa kartoitettiin opiskelukykyä ja korkeakoulujen yhteisöllisyyttä sekä niiden kehittämistapoja. Projektin tuloksia tulee hyödyntää myös Jyväskylän yliopistossa, jotta yliopistostamme saadaan entistä motivoituneempi, innostuneempi ja yhteisöllisempi.

JYYn talouteen ja toimintaan uutta puhtia

  • JYYn tulee laatia pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jonka tavoitteena on varsinaisen toiminnan rahoituksen lisääminen niin, että kulujen noustessa jäsenmaksua ei tarvitse korottaa.
  • Ylioppilaskylään on tulossa useita rakennus- ja peruskorjausprojekteja. Näiden suunnittelussa lähtökohtina tulee olla käytettävyys, asuinmukavuus ja energiatehokkuus.
  • JYY lähemmäs ainejärjestöjä – ainejärjestöt lähemmäs JYYtä! JYYn ei tarvitse tehdä kaikkea yksin. Ainejärjestöillä on paljon osaamista, jota voitaisiin hyödyntää myös JYYn toiminnassa nykyistä paremmin.
  • JYYn yritysyhteistyön on edettävä konkreettiselle tasolle. Edustajisto on hyväksynyt jo vuosi sitten yritysyhteistyön suuntaviivat. Nyt kun säännöt on sovittu on aika ryhtyä hankkimaan yhteistyökumppaneita.
  • Osaamisperusteiset henkilövalinnat ovat ainoa oikeudenmukainen ja ylioppilaskuntaa oikeasti hyödyttävä valintatapa. Pätevimmät valittava kaikkiin tehtäviin.

Henkilövalintasoppa

Otin kopin Sunnuntaisuomalaisessa (KSML 21.8.) olleesta kiinnostavasta artikkelista nimeltä ”Voi Veljet!”. Juttu käsitteli maan tapaa, joka koskee julkisen sektorin rekrytointeja. Aiheesta kirjan (Virkanimitysruletti) kirjoittaneen Hallintotieteiden tohtorin Silvo Kaasalaisen mukaan yhteiskunnallisia tehtäviä hoitamaan valitaan yleensä poliittisesti sopiva eikä pätevin hakija. Tämä ei tullut minulle ainakaan uutuutena, mutta merkittävää on ilmiön laajuus, jolle löytyy nyt kirjan verran uskottavaa todistusaineistoa.

Tämä ’maan tapa’ on ongelma johon tarvitaan ratkaisu, muutos. Ilmeisesti johtamistutkimuksen hyvät opit parhaiden yksilöiden rekrytoinneista ei ole rantautunut laajasti julkiselle sektorille. Alla lainauksia artikkelista, joiden sisältöön on helppo samaistua:

”Puolueisiin kuuluu vain 2-8 prosenttia äänioikeutetuista. Silti erään ministeriön johtoon kuuluva henkilö ei muista työpaikaltaan yhtään henkilöä, jolla ei olisi poliittista taustaryhmää.”

”Silvo Kaasalaisen mukaan nimityksissä hyljeksitään asiantuntemusta.”

”Poliittisilla virkanimityksillä kannatellaan vanhoja puoluerakenteita. Nimitysten perusteena on puhtaasti puolueiden ja puoluemeriiteillä virkansa saavien oma etu.”

”Myös tutkija Anni Jäntin selvitys tukee väitettä asiantuntijakadosta…[kunnanjohtajien] virkoihin pyrki 2000-luvulla yhä vähemmän päteviä hakijoita.”

”Tämän hyvä veli-järjestelmän vaarallisin piirre on se, että viranhaltija joutuu asettamaan puolueiden edun kansalaisten edun edelle, koska poliitikot odottavat nimittämiltään virkamiehiltä vastapalveluksia.”

”Vallan suojaamista tehostetaan puoluekurilla. Ryhmäpäätöksiä vastaan kapinoiva leimautuu helposti ’hankalaksi tyypiksi’…pahimmassa tapauksessa ”epäsopivat” menettävät mahdollisuutensa tulevaisuudessa.”

”Valtaverkostoon ei Kaasalaisen mukaan päästetä ulkopuolisia.”

”Sulle-mulle-suhmurointia on edelleen varsinkin alempien virkojen nimityksissä.”

Onko tässä Suomen tulevaisuus? Pienet piirit pyörittävät valtapelejään omaa itseään eivätkä yhteiskuntaa varten. Hiekkalaatikkoleikki-vertaus ei ole kaukana, jos se ei olisi muuten niin halventava. Muutoksen voisi olettaa syntyvän tulevaisuuden päättäjien keskuudessa, jotka eivät ole tapojensa vankeja ja osaavat ongelman tiedostaen toimia vastuullisemmin. Nämä päättäjät kasvavat esimerkiksi ylioppilaskunnissa. Valitettavasti poliittisen valtakulttuurin nurjapuoli on tuttu myös ylioppilaskuntien sisällä. Kuten vasemmistojohtaja Kulttuuri- ja Urheiluministeri Paavo Arhinmäki on todennut, että hän ei ole nähnyt missään poliittisen uransa aikana nähnyt yhtä paljoa poliittista kähmintää kuin ylioppilaskuntatoiminnassa. Tätä ‘maan tapaa’ toteuttavat ylioppilaskunnissa tahot, jotka aloittavat omat urapyrkimyksensä jo ylioppilaskuntatoiminnassa. Näille henkilöille panokset mahdollista luottamustehtävän tai työpaikan ajautumisesta pois itseltä tai tukemiltaan henkilöiltä on liian suuri, koska silloin heille ei mielestään avaudu poliittisen uran valtatie kohti valtakunnan/kansainvälisen tason työtehtäviä. Tämä on yksi syy, jonka seurauksena alkaa valtapoliittinen leikki, jossa pyritään turvaamaan oma ja kaveripiirin ura. Tämän kaltaiselle toiminnalle on ominaista pyrkimys tehdä kaikista mahdollisista henkilövalinnoista arvo- ja valtapohjaisia, vaikka tilanteen pitäisi olla päinvastainen. Ylioppilaskunnan piirissä vain edustajistovalintojen tulee olla mielestäni poliittisia. Edustajien valintaoikeus on siirretty edustajistovaalien kautta opiskelijoille. Vaalituloksen perusteella on epäoikeudenmukaista kaapata koko ylioppilaskunta vaaleissa voittaneiden ryhmien käyttöön ja sulkea piiri ulkopuolisilta, ottaen huomioon, että vaaleissa äänestää vain vähän yli 20 % kaikista opiskelijoista. Tämä ei edistä opiskelijoiden asiaa eikä kehitä myöskään poliittiselle uralle haaveilevien osaamista, kun mielipiteidenvaihto ei ole avointa.

Muutosehdotukseni on seuraava. Edustajistovaalien perusteella muodostetaan ylioppilaskunnan toiminnan suuntaviivat ja arvot. Tästä eteenpäin kaikki valinnat, mukaan lukien ylioppilaskunnan hallituksen valinta, joissa vaaditaan suorittavaa työtä eikä vain arvovalintoja, tulee tehdä osaamisperusteisesti. Huolestuttavaa on, jos esimerkiksi opiskelijat valitsisivat puoluepoliittisiin asetelmiin pohjautuen Jyväskylän yliopiston hallitukseen n. 1500 euron kuukausipalkalle sen yhden ja ainoan jäsenen, joka osoittautuisi pidemmän päälle kyvyttömäksi toimimaan tehtävässä. Henkilövalintojen yleiskriteerinä tulee olla tehtävästä suoriutumiseen vaadittava innostus ja osaaminen. Heillä tulee olla arvojensa lisäksi kyky edistää tavoitteellisella toiminnallaan haluamiaan päämääriä. Mielipiteitä on kaikilla, mutta niiden mukaisen maailman luominen onkin jo hieman vaativampi juttu.

Artikkelissa annettiin näkyvää tukea ajattelulle, joka on ollut Pörssiläisten ja Dumppareiden toiminnan lähtökohtana jo vuodesta 1984, jolloin heidän yhteinen edustajistoryhmä Pörssi&Dumppi perustettiin. Pörssiläisenä samaistuin voimakkaasti artikkelissa jaettuihin kokemuksiin, joihin löysin suoria yhtymäkohtia ylioppilaskunta- ja yliopistotoiminnassa. Sitaatit mielessä pitäen on hyvä pyrkiä määrätietoisesti kohti muutosta, kohti professionalismia. Ylioppilaskunnat eivät saa kasvattaa uusia vaikuttajia, joille on opetettu nurkkakuntaisuutta ja tavat. Muutos tapahtuu huolehtimalla ylioppilaskuntien edustajistoihin vastuullisia henkilöitä, jotka eivät nauti puoluepoliittisten pelien tuomasta adrenaliinimyrskyistä. P&D sitoutuu tähän tavoitteeseen. Onneksi muistakin edustajistoryhmistä on löydettävissä vastuullista porukkaa. Näiden ehdokkaiden toivoisin nousevan esiin oma-aloitteisesti syksyn aikana.