Pörssi&Dumppi on liittynyt yhteiseen vaalirenkaaseen Poikkitieteilijöiden, Yhdistyneiden Kieltenlukijoiden (YK) ja Luonnontieteilijöiden kanssa. Vaalirenkaan nimi on ”Järjestöjen ääni”. Päätös liittymisestä tehtiin 15.9.
Miksi vaalirengas perustettiin?
Pörssi&Dumppi on viime syksystä lähtien aktivoinut yliopiston piirissä toimivia järjestöjä ja sitä kautta suurempia opiskelijaryhmiä mukaan ylioppilaskunnan toimintaan ja edustajistoon. Tällä hetkellä suurin osa oppiaineista on edustajistossa aliedustettuina. Myös suoraan opiskelijoille ja järjestöille suunnattu aika sekä resurssit ylioppilaskunnan toiminnassa ovat laskeneet viime vuosina.
Vaalirengasyhteistyöllä pyrimme:
- saamaan tasapuolisesti kaikkien tiedekuntien edustus edustajistoon,
- tuomaan JYYtä lähemmäs opiskelijaa ja nostamaan äänestysprosenttia sekä
- kasvattamaan järjestöjen ja omien opiskelijoiden painoarvoa edustajiston ja JYYn toiminnassa.
Mitä yhteistyö tarkoittaa?
Pörssi&Dumppi on edelleen puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, joka ponnistaa suoraan omista järjestöistä käsin. Vaalirengas tarkoittaa äänipotin jakamista edustajistovaaleissa. Jokainen renkaassa mukana oleva hyötyy ääntenlaskussa yhteistyöstä, kun kaikkien äänet lasketaan yhteiseen pottiin. Renkaaseen liittyneiden ryhmien kanssa olemme ideologisesti riittävän samankaltaisia. Toiminta perustuu siis yhteistyölle, ei kumppaneiden kanssa kilpailulle. Tällä hetkellä uskomme järjestötoimijoiden selkeään lukumäärän kasvattamiseen, joka tuo JYYtä lähemmäksi opiskelijaa. Vaalirenkaalle on oma logonsa jota käytetään kaikissa materiaaleissamme P&D:n logon rinnalla. Jokainen renkaaseen kuuluva ryhmä tekee edelleen omaa vaalityötään omin vaaliteemoineen.
Ketä muut ryhmät ovat Järjestöjen äänessä?
Poikkitieteilijät on pitkään edustajistossa toiminut ryhmä, joka on perinteisesti koonnut taakseen eri tiedekuntien edustajia, muun muassa kasvatustieteilijöitä.
Yhdistyneet Kieltenlukijat on uusi porukka, joka nimensä mukaan toimii kieltenlukijoiden ajamana ja heidän parhaaksi. (http://groups.jyu.fi/yk)
Luonnontieteilijät kokoaa viiden opiskelijaryhmän voiman yhteen ja on yksi uusista ryhmistä. Taustalla vaikuttavat Jyväskylän fyysikkokerho, Linkki, Radikaali, Syrinx, Tiltti ja Ynnä. (http://luoti-jkl.net)
Järjestöjen äänen starttikokous 15.9. Paikalla vasemmalta katsoen Riku Rissanen (Luonnontieteilijät), Antti Väisänen (Luonnontieteilijät), Mari Kröger (YK), Eetu Rantakangas (Luonnontieteilijät), Juha Lintula (P&D), Hanna Kauppila (P&D), Markus Hemminki (P&D), Ville Qvist (P&D), Soile Koriseva (Poikkitietelijät) ja Jarno Linnera (Luonnontieteilijät). Kuvasta puuttuu Miika Hämynen (YK).
Tervehdys vaalisyksyyn aktivoituneelle PD:lle ja kumppaneille. Odotan mielenkiintoisia edustajistovaaleja ja hyvää poliittista keskustelua. Tässä olisikin jo ensimmäinen kysymys:
”Myös suoraan opiskelijoille ja järjestöille suunnattu aika sekä resurssit ylioppilaskunnan toiminnassa ovat laskeneet viime vuosina.”
Mitäköhän tällä tarkoitetaan? Viittaavatko resurssit kenties järjestösektorin budjettiin ja voitteko osoittaa sitä leikatun viime vuosina? Mitäköhän tarkoittaa suoraan opiskelijoille ja järjestöille suunnattu aika? Miten esimerkiksi vuonna 2011 startatut lukuisat järjestöaktiiveille suunnatut koulutukset, ovatkohan ne ilmentäneet tätä niin kutsuttua ajan ja resurssien laskua?
Professionalistisemman toiminnan peräänkuuluttajilta edellyttäisin myös asia-argumentaatiota tulkinnanvaraisempien mielikuvien sijaan.
Vaalitsemppiä!
Yours truly, Joonatan
Taivuttakaas se YK tuolla ingressissä oikein, eli mukaan Yhdistyneiden kieltenlukijoiden kanssa ;)
Täytyy myöntää, että omastakaan mielestäni tuo lause ei välttämättä suoranaisesti ole täysin paikkaansa pitävä. Suurin syy tyytymättömyydelle lieneekin se, että JYY ei ole onnistunut tavoittamaan järjestöjä siinä mittakaavassa, kuin sekä JYY että sen sisällä toimivat järjestöt olisivat toivoneet. Tämä johtunee siitä, ettei monella järjestöllä ole ollut edustusta JYY:n sisällä ja tapaamiset järjestöjen kanssa ovat vaikuttaneet tämän vuoksi ylhäältä päin sanelluilta tai jälkikäteen päälle liimatuilta. Monet järjestöt näkevätkin nyt mahdollisuuden vaikuttaa suoraan JYY:n toimintaan edaattorien avulla.
Omana henkilökohtaisena mielipiteenäni sanon, että parempaan suuntaan on menty harppauksin siitä yhteistyöstä järjestöjen kanssa, minkä kohtasin vuoden 2008 lopussa.
Vuosina 2008 & 2009 JYYssä toteutettiin kummiainejärjestötoimintaa hallituslaisten kesken. Vuodesta 2010 lähtien ainejärjestöt jaettiin kahdelle hallituslaiselle.
Aiemmassa kummikäytännössä oli riskinä, että hallituslaisten omat sektorit saattoivat käydä raskaiksi heijastuen motivaatioon omia kummiainejärjestöjä kohtaan tai kommunikaatio ainejärjestön kanssa ei toiminut. Toki päävastuu nojautuu ongelmaisissa tapauksissa hallituksen ainejärjestövastaavan hartioille. Pelkkä kahvittelu ainejärjestön hallituksen kanssa ei välttämättä ole avain yhteistyöhön, kun halutaan rantauttaa JYYtä ainejärjestön arkeen ja saada aidon kiinnostuksen tuntua.
Järjestöille kohdennetut koulutukset ovat mielestäni monipuolistuneet ajan saatossa. Järjestöklubin suosio on lisääntynyt sekä sitä on muokattu yhä kasvavissa määrin osallistujien mielipiteiden pohjalta. Tällaisen käsityksen olen saanut roikkumalla ainejärjestöjen puheenjohtajiston sähköpostilistalla JYYn hallitusvuoden jälkeenkin. Tuoreen järjestösihteerin toimenkuva muokkautunee edelleenkin järjestöjen toiveiden mukaan.
Aktiiviset opiskelijat ovat askeleita oikeaan suuntaan, vaikuttivatpa he sitten edustajistossa, valiokunnissa tai ylioppilaskunnan hallituksessa. Tai sitten siellä äänestysuurnan luona.
Rakkaudesta kaikkiin ylioppilaskunnan järjestöihin,
Kukkonen
P&D:n edaattori
JYYH09 talous- & ainejärjestövastaava
(Dumpin, Linkin, Pörssin, Stimuluksen ja Ynnän kummi)
Täältä tulee muutama henkilökohtainen mielipide lisää.
Kieltämättä itsekään en voi allekirjoittaa väitettä järjestöille suunnattujen resurssien leikkaamisesta. Kuitenkin samaan hengenvetoon pitää todeta, että vähästä on vaikea leikata.
Uskallan kuitenkin väittää, että ongelmana ei ole resurssien, vaan kommunikaation puute. JYY:n ja useiden (varsinkin suurempien) järjestöjen välillä tuntuu vallitsevan outo vastakkain asettelu, jossa toinen osapuoli nähdään enemmänkin välttämättömänä pahana, kuin arvokkaana yhteistyökumppanina. Tämä
Erityisesti toivoisinkin, että seuraavalla edustajistokaudella tätä vastakkain asettelua pyrittäisin aktiivisemmin purkamaan(Olivat vaalivoittajat sitten ketä tahansa). Tietenkin tässa asiassa pallo on yhtälailla molemmilla puolilla, mutta ehkä JYY voisi tässä asiassa ottaa, jopa aloitteen tekijän roolin.
Opiskelijan paremman elämisen asialla, sitä tässä kuitenkin kaikki osapuolet ollaan.
Kiitos keskustelusta sen avaajille ja sitä jatkaneille!
Kuten kommenteista näkyy, Joonatanin lainaamasta lauseesta voi olla monta mieltä. On totta, että lause on hieman oikoen muotoiltu. Ei myöskään käy sen kiistäminen, etteikö järjestösektorilla olisi tapahtunut viimeisten lähes parin vuoden aikana paljon, kuten Kati kirjoittaa. Esimerkiksi järjestötapaamiset ja jäsenpalvelusihteeri ovat positiivisia kehityksen merkkejä.
Miika ja Kalle avasivatkin lauseen oikeaa merkitystä jo. On siis toteutuneista toimista huolimatta yhä tehtävää järjestöjen eteen ja yhteistyön parantamiseksi yhdessä järjestöjen kanssa. Me kaikki, niin JYY kuin järjestöt, olemme toimimassa yliopistomme opiskelijoiden hyväksi. Tämä on se ajattelutapa, jota tulee edistää, vaikka sen tuloksia on vaikea mitata. Konkreettisemmin, esimerkiksi tapahtuma- ja yritysyhteistyösektorilla näemme vielä paljon yhteistyön varaa.
Nämä ovat kuitenkin sellaisia asioita, joista voimme muilla foorumeilla keskustella, ja joihin tuon yhden lauseen myötä ei pyritty ottamaan sen suuremmin kantaa tässä yhteydessä. Koko blogitekstin tarkoitus kun oli pelkästään julkistaa yhteistyömme, jonka perimmäisenä ideana on parantaa edustajiston edustavuutta tieteenaloihin nähden ja saada lisää eritaustaisia henkilöitä ylimpään päättävään elimeen. Tämä on ehdottomasti enemmän huomiota kaipaava asia. Tuo nyt huomion kerännyt lause voidaan nähdäkin meitä alkujaan aktivoineena tekijänä, ja siinä ajan ja resurssien laskulla tarkoitetaan paremminkin järjestösektorin suhteellisen osuuden laskua edustajiston päättämässä toimintasuunnitelmassa (noin kymmenyksen pudotus viime vuodesta).
Ymmärrän siis näkemyksesi, Joonatan, ja arvostamme järjestöjen eteen tehtyjä ponnisteluja. Tarkoitus ei myöskään ollut kritisoida toimijoita vaan katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Lienee siis vain hyvä asia, että meiltä Järjestöjen äänessä löytyy innokkuutta viedä toimintasuunnitelmaa astetta pitemmälle, eikös? Ainakin P&D:n puolesta toivomme lisäksi hyvää henkeä kaikkien toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja edustajistotoimintaan, joten senkin vuoksi toiminnan kriittisellä arvioinnilla pyrimme rakentavaan keskusteluun eikä sormi ojossa syyttelyyn.
Kuten Kati sanoi, ”aktiiviset opiskelijat ovat askeleita oikeaan suuntaan, vaikuttivatpa he sitten edustajistossa, valiokunnissa tai ylioppilaskunnan hallituksessa. Tai sitten siellä äänestysuurnan luona”. Toivottavasti saamme tulevaisuuden aktiivit tänä syksynä liikkeelle! Se olkoon kaikkien meidän päätavoiteemme ja huomiomme kohde! Järjestöjen ääni pyrkii toimintansa kautta lisäämään opiskelija-aktiivisuutta sekä saamaan aivan uusia ja laajempaa joukkua edustavampia ajatuksia edustajiston toimintaan. Pelkkä järjestöjen nousu ei siis ole itsetarkoitus, vaan tavoite piilee suurempien opiskelijamassojen tavoittamisessa.