Aihearkisto: ylioppilaskunta

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu – opiskelija, mistä maksat?

Syksyisin jokaiselle Jyväskylän yliopiston opiskelijalle tulee maksettavaksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan – JYYn jäsenmaksu. Tämän jäsenmaksun maksaminen on ehtona yliopisto-opiskelijaksi ilmoittautumiseen. Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys perustuu pohjimmiltaan yliopistolakiin, jossa mainitaan jokaisen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelevat kuulumaan ylioppilaskuntaan. Jyväskylän yliopistossa opiskellessasi tulet siis kuulumaan automaattisesti Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan, eli JYYn jäseneksi, ja siten maksamaan vuosittaisen jäsenmaksun.

Yliopistolaissa on myös määritelty ylioppilaskunnalle kuuluvia tehtäviä, joita toteuttaakseen ylioppilaskunnat ovat valtuutettuja keräämään jäsenmaksua. Lukuvuodelle 2016–2017 JYYn jäsenmaksun suuruus on 130,50€. Samaan aikaan jäseniä JYYllä on n. 12 500. Mihin nämä opiskelijoiden kerätyt jäsenmaksuvarat käytetään, ja mitä sillä saa?

jyy_syl_yths

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan kokonaisuudessaan JYYlle, mutta koko summa ei kuitenkaan jää oman ylioppilaskunnan käytettäväksi. Ylioppilaskuntien tehtävänä on järjestää opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Tänä vuonna YTHS:n osuus jäsenmaksusta on 54€.

YTHS pitää valtakunnallisesti huolen kaikkien yliopisto-opiskelijoiden terveydestä. Ylioppilaskunnan jäsenenä olet siten oikeutettu käyttämään kaikkia YTHS:n palveluja, joista suurin osa on käytössäsi ilman lisämaksuja. Näin ollen vuosittaisella jäsenmaksulla opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään YTHS:n palveluita niin paljon kuin tarvitsevat.

Ylioppilaskunnilla on myös merkittävä yhteiskunnallinen opiskelijoiden edunvalvontarooli. Valtakunnallisesti korkeakouluopiskelijoiden etua valvoo ensisijaisesti Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, johon kuuluu Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. Lisäksi JYY on vapaaehtoisena jäsenenä Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL:ssa. SYL:lle ja OLL:lle kohdistettavien maksujen suuruus on n. 6€.

Loppuosa jäsenmaksusta jää JYYn käyttöön, ja näillä varoilla toteutetaan paikallisesti yliopistolaissa määriteltyjä tehtäviä:

Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

jyy_jasenmaksu

Ylioppilaskunnan ydintehtävänä on toimia opiskelijan edunvalvojana yliopistoyhteisössä. Ylioppilaskunnat valvovat korkeakouluopiskelijoiden etua niin valtakunnallisesti, ennen kaikkea SYL:n kautta vaikuttamalla, kuin paikallisesti, yhteistyössä oman yliopiston kanssa. JYYllä on palkattuna henkilöstönä niin jäsen- ja järjestöasioiden, korkeakoulupolitiikan, sosiaalipolitiikan kuin kansainvälisten asioidenkin asiantuntijat, jotka pitävät huolen ylioppilaskunnan jäsenten edunvalvonnasta. Jäsen- ja järjestöpalveluiden, sekä edunvalvontatehtäviin kuuluvien sektoreiden osuus kattaa reilun 20€ osan jäsenmaksusta.

JYY järjestää myös erilaisia kulttuuritapahtumia. Mm. vuosittainen JYYrock ja viikoittainen Kampus Kinon elokuvaillat ovat merkittävä osa JYY kulttuuritapahtumista. Näiden lisäksi monet perinteiset tapahtumat, kuten JYYn vappu sekä erilaiset bileet kuuluvat JYYn kultturisektorin piiriin. Kulttuuritoiminnan kokonaisosuus jäsenmaksusta on 12€ luokkaa.

JYYn tiedotustoiminta perustuu niin henkilökuntaan kuuluvaan tiedottajaan, kuin ylioppilaslehti Jylkkäriin. JYYn sääntöjen mukaan ylioppilaslehti keskittyy käsittelemään Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön näkökulmasta keskeisiä asioita, ja toimii monipuolisena keskustelualustana opiskelijoille ajankohtaisista kysymyksistä. Ylioppilaslehti Jylkkärin osuus jäsenmaksusta on n. 8,5€, ja muun tiedotustoiminnan n, 4,5€.

Edelliseltä vuodelta merkittävänä yksittäisenä syynä jäsenmaksukorotukselle oli ennen kaikkea ylioppilastalo Ilokiven remontti, joka toi jäsenmaksuun n. 15€ korotuksen. Lisäksi vuosittaisiin ylläpitokustannuksiin on varauduttu jäsenmaksuvaroin.

Näiden suurimpien JYYn varsinaisen toiminnan kuluerien lisäksi ylioppilaskunta järjestää erilaisia liikuntatapahtumia, toteuttaa omaa kehitysyhteistyötä erilaisin projektein, ja huolehtii ympäristövastuun toteutumisesta.

Marraskuun edustajiston kokouksessa päätetään ylioppilaskunnan budjetti seuraavalle vuodelle. Miltä ylioppilaskuntien taloudellinen tulevaisuus näyttää, ja onko jäsenmaksukorotuksille jatkossakin painetta selviää myöhemmässä blogitekstissä.

Kevät ja Jylkkärin toimittaja

Edustajiston kokous, pitkästä aikaa se oli ja meni. Kirjoittajan omista päähänpistoista ja ongelmista johtuen tämä teksti julkaistaan poikkeuksellisesti väärällä viikolla, eli edaria seuranneella viikolla.  Edari oli 18.5.2016. Kirjoitin viimeksi tähän blogiin noin kolme vuotta sitten, voidaan siis todeta että tästä raportoinnista on tulossa tapa.

Tiedossa oli pitkä edari, muttei suinkaan synkkä. Olemmehan me elämässä juuri elämämme parasta (tai ainakin toivottavasti) kuuminta kevättä. Toiminta potkaistiin käyntiin melkein ajallaan, muistini mukaan 16:04. Ilmoitusasioissa suurta ja mahtavaa oli tulevaisuudessa Kortepohjan salin siirtyminen MNOP-taloista, tai tuttavallisemmin DDR:rästä Juomatehtaalle. Perusteluina tälle pidettiin KKL:n eli korkeakoululiikunnan salin siirtymistä paikkaan, jossa JAMK:on jäsenet pääsevät paremmin hikoilemaan laitteiden ja vapaiden painojen parissa. Toinen uusi uutinen oli Rentukan tilanteesta. Konsepti etenee vauhdilla, mutta tähän edariin ei vielä investointipäätöstä saada. Tähän on syynä tarkempi syynääminen, annetaan edarille siis hyvä ehdotus eikä vain heittoa. Juuri näin kuuluukin toimia! Kortepohjan asukkaat pääsevät mukaan keskusteluun Rentukan kohtalosta, tulevaisuudesta ja maailman mahtavimman paikan tittelin saamisesta. Viimeinen on allekirjoittaneen henkilökohtainen mielipide, joka edustaa aikaansa. Sanottakoon, että ongelmana Rentukalla on tällä hetkellä ns. hyödyllisten neliöiden vähäisyys. Allekirjoittaneella on kuitenkin suuri luotto, että paras mahdollinen ratkaisu saadaan aikaan. Ties vaikka Kortepohjassa olisi joskus vielä opiskelijahintainen lounasravintola! Nuuskakujan kohtalosta edarissa päästään päättämään syksyllä, eli heti kun sorvin ääreen pääsette taas, niin suuria päätöksiä tulossa. Olkaa viisaita, puhukaa ja tuokaa mielipiteene ilmi.

JYY teki myös mielestäni hyviä päätöksiä hankkiutuessaan Elisa OYJ:n osakkeista eroon ja päättäessään sijoittaa rahat matalien riskien kohteisiin. Näin rakennamme parempaa huomista, ja emmekö me sitä kaikki halua.

Mutta sitten itse pihviin: Mitä tapahtuu Jylkkärin, eli Jyväskylän yliopiston ylioppaslehden toimittajalle? Kyseessä oli siis JYYn edustajistolle tuotu päätös, jossa oli periaatteellista kaikua. Pöydälle oli ladottuna kolme vaihtoehtoa tulevan toimittajan työajasta:

1) 100 % työaika, eli täysi työviikko
2) 80 % työaika, eli neljä päivää viikossa töitä ja
3) 60 % työaika, eli kolme päivää viikossa.

Syynä tähän on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan, eli Tamyn riitely oikeudessa koskien heidän lehtensä toimittajien palkkoja. Tiivistetysti kyseessä on riita Aviisin, eli sen lehden, ja Journalistiliiton välillä siitä, kuuluuko ylioppilaslehden toimittajille heidän alansa mukainen työehtosopimus ja siten palkkaus. Tamy ja esimerkiksi JYY ovat maksaneet eri palkkaa kuin mitä TES:sissä on sanottu, ja siksi tämä vaikuttaa rakkaaseen ylioppilaskuntaamme myös meillä täällä JYYssä. Päätös korkeimmasta oikeudesta tuli liittoa miellyttäväksi ja tämä tietää toimittajien palkkojen nousua myös täällä JYYssä. Ja rahaahaan ei koskaan ole loputtomasti. Voit lukea lisää tietoa tästä tämän linkin takaa.

Allekirjoittanut oli varustautunut kirjoittamalla ylös argumentteja ratkaisun b puolesta mm. kuuntelemalla Väyrysen puheita ja seuraamalla Soinin retoriikkaa. Kumpaakaan en ”valitettavasti” päässyt käyttämään, sillä edustajisto oli pitkällisen keskustelun jälkeen yksimielisesti 80 % -vaihtoehdon kannalla. Itse katson, ja P&D myös, että tällä tavoin lehden laatu voidaan pitää vielä riittävänä ilman että kulut aiheuttavat painetta nostaa jäsenmaksua. Ja sitähän emme tahdo. Täydellä tuntimäärällä ylioppilaskunnalla olisi ajan mittaan voinut tapahtua järjestelmällinen palkkojen nousu, joka taas rasittaa kulurakennetta. 60 % -vaihtoehdolla olisi päätoimittajan ajasta yli puolet mennyt avustajien avustamiseen, eikä hänelle olisi jäänyt varsinaiseen työhönsä tarpeeksi aikaa. Tämän voidaan toisin sanoen katsoa johtavan lehden journalistisen tason laskuun. Ja uskokaa minua paatunutta ja wanhaa edaattoria, kyllä te olisitte sen huomanneet. Jälleen kerran, edustajisto päätti viisaasti.

Kuntapoliittinen linjapaperi hyväksyttiin mukisematta, kun se oli kerran lähetetty takaisin valmisteluun edustajiston toimesta. Emme katsoneet silloin, että paperi olisi ollut riittävä. Vaan tähän edustajiston kokoukseen hallituksen jäsen Karila et. al. olivat luoneet paperista hyväksyttävän. Edustajistolle esiteltiin myös uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka Oona Ståhle oli laatinut. Paperi hyväksyttiin Jyvivan esittämin hyvin muutoksien kera. Kiitos tästä Jyvivalle!

Jyviva toi edustajiston kokoukseen myös uuden aloitteen koskien Ilokiveä ja vegaaniruokaa. Ja nyt ei ole tarpeen nousta takakäpälillenne, vaan lukekaa ja ihailkaa! Aloitteessa pyrittiin siihen, että veganista ruokaa ei tarvitsisi pyytää tiskin alta (kuten tähän asti) ja myös vegaanisen ruoan ravintosisältö olisi luettavissa Intternetistä, kuten kaikkien muidenkin ruokien. Tämä on oman edaattoriurani aikana paras aloite, jonka olen Jyvivalta kuullut. Ja ei, en ole Jyvivan fani vaan täysin rehellinen. Ja varmaan kuten arvasitte, aloite meni läpi kirkkaasti. Juuri näin, näin asioita saadaan hoidetuksi ilman riitelyä. Tämän ei myöskään pitäisi aiheuttaa kuluja ylioppilaskunnalle, ällös huoli siis lukija.

Tulihan sitä valittua myös muutama uusi opiskelijajäsen uusiin tiedekuntaneuvostoihin. Rakennemuutoksesta johtuen nämä tuli muodostaa ja neuvostot (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta sekä Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) valita JYYn toimesta. Onnittelut valituille. Onnittelut myöskin JYYn julkaisusarjan toimitusneuvostoon valituille henkilöille!

Lopulta edustajiston kokouksesta erosi kaksi JYYH15 jäsentä, eli kato on alkanut. P&D:n oma koposoturi Heidi Nieminen päätti aikuistua, mennä töihin ja hakea eroa edustajistota Selma Vidgrenin kanssa. Edustajisto keskusteli pitkään ja hartaasti kannattaako taitavia edaattoreita päästää vapaaksi maailmaan. Lopputulemana yhdestä vastustajasta huolimatta Nieminen & Vidgren vapautettiin tehtävästään. Ei ole maailma kuten ennen.

Edustajiston kokous päättyi ajassa 20:36, eli teimme tämän lukukauden ennätyksen. Allekirjoittaneen mielestä tässä lähestyttiin jo hyväksyttävää mittaa kokoukselle, joita enää harvemmin näkee.

Tämä edustajiston kokous on myöskin todennäköisesti kirjoittajan viimeinen kokous. Minuakin kutsuu seuraavat tehtävät ja valmistuminen syksyllä. Sillä oletuksella, että olen toisella paikkakunnalla haluan sanoa, että edustajiston toiminta ja käyttäytyminen on muuttunut huomattavasti parempaan suuntaan kuin mitä se oli aloittaessani. Enää ei tarvitse riidellä tai marginalisoida itseään, vaan asioista voidaan puhua ja saada päätös aikaan. Myönnän avoimesti, etten tullut tähän toimintaan ns. kavereita hakemaan. Tästä huolimatta sain useita sellaisia ja haluan avoimesti kiittää näistä kahdesta ja puolesta edustajiston kaudesta jotka olen saanut kokea teidän kanssanne arvon edaattorit, nykyiset ja menneet. Kiitos P&D ja te ketkä minut tähän värväsitte, Juha Lintula ja Kati Kumpulainen. Kiitos äänestäjille, olitte äänestäneet minua tahi ette.
Ja kiitos äidille ja isälle.

Ystävällisin terveisin,
Samu M. Turunen
KTK, 3. kauden edaattori

ps. lupaan aikani koettaessa alumnoitua vakavasti ja vahvasti. Olen siis kuin AIDS, en lähde millään ja kehityn ajan myötä. Minulle saa soitella. Varsinkin jos on asiaa paljusta.