Toinen vaalipaneeli Ilokivessä 27.10.2011

Paneelissa:
Mikko Punkari (dem)
Petra Niskanen (yk)
Tuomo Siivinen (kok)
Hanna Kauppila (P&D)
Marjukka Huttunen (jyviva)
Riku Rissanen (luoti)
Elvi Juvonen (kepu)
Annika Mäkeläinen (poik)
Joachim Kratochwil (grön)

Juontaja: Matti Mäkinen

Klo 17:05 Kirjoittaja istuu Jussi Talasniemen kanssa yleisössä, joka ei ole kovin runsaslukuinen.

Vaalipaneelin alkuun jokainen joutuu esittelemään vasemmalla puolella olevan ehdokkaan. Hanna esitteleekin Jyvivan ehdokkaan, jota äänestäisi tarpeen tullen, koska Jyviva on tehnyt hyvää halltustyötä parin viime vuoden ajan. Myöhemmin kokoomuksen Tuomo Siivinen kehuu Hannaa. P&D on ollut Tuomon mielestä aktiivinen, esimerkillinen järjestöpohjainen ryhmä, joka on toiminut hyvin ja suostunut tekemään yhteistyötä kokoomusopiskelijoidenkin kanssa kanssa. Tuomo perustelee ääntänsä Hannalle: ”…viereeni istui nainen ilman näkyviä inhon puistatuksia.”

Kannatatko yliopisto-opinjtojen maksuttomuutta, kaikille?
Hanna: Kyllä.

Kannatatko pakkojäsenmaksua?
Hanna: Kyllä.

Vaalikoneessa paikallsiten kysymysten kohdalla oli esimerkki ruokaloissa, että kasvihuonopäästöjä pyrittäisiin vähentämään. Onko mielestänne oikein, että 1-2 % valitsee vegaanivaihtoehdon ja tuon 98 % maksaa tuon arvovalinnan?
Hanna: Kyllä.

Onko mielestäsi oikein, että sittarit ovat oikeutettuja JYYN avustukseen ja puoluepoliittiset eivät?
Hanna: Kyllä.

Kuinka moni teistä olisi valmis sellaiseen, että toiminta-avustusta myönnettäisiin edustajistopaikkojen mukaan?
Hanna: Kyllä.

Kuinka moni teistä haluaisi säilyttää JYYn palvelut samalla tasolla vähintäänkin 2 vuotta?
Hanna: Kyllä.

Ketkä halauisivat luvata jotain uutta ja lisäystä JYYn palveluihin tai toimijoihin?
Hanna: Kyllä.

Mitä pitäisi parantaa?
Hanna: Yritysyhteistyötä ja koulutuspolitiikkaa.

Olisitko valmis nostamaan jäsenmaksua?
Hanna: Ei. On selvää, että se tulee nousemaan, korottamalla ei tarvitse korottaa. JYY-konserni tekee voittoa vuodessa ja toimintaa budjetoidaan yläkanttiin. Toimintaan voi uudelleen organisoimalla ja järkevöittämällä löytää rahoitusta. Kun opiskelijamäärät laskevat, niin pitää pohtia miten siihen sitten reagoidaan.

Millä tavalla ja mitä keinoja käyttäisit, että JYYn nykyajan menoista voisi 5-10 % leikkata?
Hanna: Huomautuksena Jyvivan säästökohdeideoille, palju on ideoitu tuottamaan. Jos on pakko säästää, mielestäni hyvä idea olisi saada lisää opiskelijoita mukaan JYYn toimintaan, koska tämä on kaikkien opiskelijoiden ylioppilaskunta, jossa on kaikille tärkeitä osa-alueita. Sihteerien palkkoihin menee paljon rahaa, mikseivät siis opiskelijat osallistuisi enemmän, jolloin jaettaisiin vastuuta ja saataisiin kokemusta sekä iloa onnistumisista? Sihteerit voisivat olla yksi leikkauksen kohde. Varainhankintaa ja yritystoimintaa voi tehostaa. Kehyyn menee 20 000 euroa. Kannattaa miettiä, että onko se sellainen summa, mitä me halutaan laittaa siihen. Kulttuuritoiminnan isojen tapahtumien osalta pitää pohtia, halutaanko me tuottaa tappiota. Ne tulisi ehkä tuottaa siten, että oltaisiin omavaraisia. Jyrockia pitää kehittää.

Missä asiassa rehtori on onnistunut hyvin?
Hanna: Kehuisin Ainoa siitä, että hän on kannustanut opiskelijoita valmistumaan, myös JYY-jyyriä ja luvannut pullakahvit valmistumisen jälkeen.

Klo 18:06 edaattori Talasniemi poistui katsomaan Kalpan peliä.

Mikä olisi tärkein ominaisuus, mikä teidän mielestänne uudella rehtorilla pitäisi olla? Mitä teidän ryhmänne arvostaisi?
Hanna: PD ei ole aiheesta isolla porukalla keskustellut. Käsittääkseni aika vähän pystytään vaikuttamaan rehtorin valintaan. Tärkein ominaisuus mielestäni olisi se, että hänellä on tietty visio siitä, miten selvitään yliopistokentässä Suomessa. Olisi tärkeää pohtia, mitkä ovat meidän vahvuutemme verrattaessa muihin yliopistoihin. Tärkeä huomion kohde olisi myös yliopiston rooli Keski-Suomessa, sillä olemme iso vaikuttaja täällä ja Jyväskylän kaupungille olennainen tekijä. Olen lukenut Jylkkärin jutun, mutten pysty sen perusteella sanomaan ketään suosikkia. Haluaisin perehtyä kaikkiin hakijoihin.

Mikko Punkari vetoaa omaan asemaansa JYYn hallituksessa ja kieltäytyy vastaamasta, mutta kommentoi Hannalle: ”…teillähän on oma Juha Lintula siellä (yliopiston hallituksessa), joka vaikuttaa asioihin.”

P&D on jo yksinään jo täynnä yksilöitä, miksi olette osana Järjestöjen ääni -rengasta, johon kuuluvat kaikki sitoutumattomat? Miksi ette uskalla tunnustaa väriä? Mihin joukkoon kuulutte? Tein vaalikoneen, jossa sain 10 vastausta, joista 5 tuli PD:stä myös 10 huonoimman joukossa oli 2 PD:stä…
Hanna: Miksi emme tunnusta… Tosi monta syytä, kauppatieteilijät on sellainen joukko, jolta työelämä odottaa paljon projektiosaamista. Sen pohjalta tartumme helposti asioihin ja kehitämme tätä ympäristöä, missä me toimitaan, ja me tykätään myös porukkana puhaltaa yhteen hiileen. Meillä on omanlainen tekemisen meininki. Kauppatieteilijäopiskelijat ovat sellainen oma ryhmänsä. Kukapa meidän asioita täällä ajaisi, jos emme itse? Siitä pääseekin aika hyvin tuohon, miksi olemme mukana vaalirenkaassa. Meitän on ainejärjestöjä mukaan houkuttelevaan meininkiin motivoinut se, että JYYssä näkyy tietyt tieteenalat aivan liian vähän. Puoluet edustajiston jäsenistä on yhteiskuntatieteilijöitä. Esimerkiksi luonnontieteilijät ja kieltenlukijat ovat olleet aliedustettuina, heitä ei näy juuri laisinkaan JYYssä. Olemme halunneet lisätä edustuksellisuutta ja sitä, että meillä olisi lisää järjestöjä ajamassa asoitaan ja pitämässä puoliaan. Olemme myös halunneet lisätä tieteenalaprofiilia ja saada järjestövaikuttamiseen voimaa. Katsoimme, että tämä olisi luonteva tapa siihen. PD:tä piikitellään oikeistoryhmäksi, mutta emme halua sitä tunnustaa. Sekä tuohon Järjestöjen ääneen ja ryhmäämme liittyen, meistä on kaikista tärkeintä se, että on vaihtoehto vaikuttaa ja osallistua ilman sitä, että kuuluu mihinkään ideologiseen ryhmään. Houkutellessamme järjestöjä mukaan esiin nousi huolestuttava esimerkki, kun joku kysyi, että eikö sinne valiokuntatoimintaan osallistumiseen tarviikaan olla minkään puolueryhmän jäsen. Nämä ovat toki yksittäisiä tapauksia. Pitää siis olla vaihtoehtoja osallistua, ilman, että leimautuu mihinkään, ja tätä tulee kunnioittaa. PD on kauppatieteilijöiden edunajaja, ja me halutaan ajaa ja viedä sillä pohjalla asioita eteenpäin edustajistossa.

Mäkinen: Näiden vaalien poliittisin temppu tähän mennessä on ehdottomasti ollut tämä vaalirenkaan muodostaminen. Siihen nähden mielenkiintoista.

Hanna: Me olemme pyrkineet tuomaan puoluepoliittiselle ja poliittiselle toiminnalle eroa. Politiikka itsessään eli yhteisten asioiden ajaminen on todella tärkeää. Uusia ryhmiä on nyt tullut mukaan politiikkaan, mikä on hienoa. Hirveästi on ollut keskustelua, kumpi on parempi, sittarit vai puoluepoliittiset ryhmät. Opiskelijoiden keskuudessa on paljon toiminnasta kiinnostuneita, ja politiikaan kannattaa lähteä kaikkien mukaan!

Millä tavoin sinä tai ryhmäsi pystyisi seuraamaan ja vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin päätöksentekoon? Kaupunki on toiseksi tärkein yhteistyökumppani.
Punkari: Perussuomalaisia ei ole näkynyt ylioppilaskuntapolitiikassa…
Mäkinen: Onhan täällä näitä sittariporukoita?
Punkari: Sinä sen sanoit ääneen.
Mäkinen: Olin koko ylioppilaskuntaurani ajan sitoutumattomana.
Hanna: Kaikki keinot käyttöön. Tapahtumia, vuoropuheluita, aiheesta riippuen tietyntyyppistä yhteistyötä.. Pitää olla tavotteellinen, aktiivinen ja seurata toimintaa, pitää vuoropuhelua joustavasti yllä. Ei voi olla yksipuolista itkua ”minä haluan tämän”… On oltava joustavaa ja järkevää.

Kertokaa, 10 sekunnissa, oma tärkein lupauksenne äänestäjälle. Mitä tulette tekemään tai olemaan, jos teistä tulee edustajiston jäsen? Miksi teitä pitäisi äänestää? Vakuuttakaa jokainen kuuntelija ja yleisön jäsen kymmenessä sekunnissa!
Hanna: Mä perehdyn asioihin ja tartun epäkohtiin, ja olen tosi toimelias. Katson toimintaa varsinkin koulutuspoliittisten ja järjestölinssien läpi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *